keskiviikko 1. huhtikuuta 2015

Munasolujen luovuttaminen

Oon tässä jo jonkin aikaa miettinyt, että kirjoitanko blogiin tästä aiheesta, mutta nyt ku on paljon tullut vastaan väärää tietoa ja samalla kuitenkin mielenkiintoa aihetta kohtaan, ni päätin kertoa omista kokemuksistani munasolujen luovuttajana, josko se edes jonkun kysymyksiin vastaisi. Mikäli muuten jotain oleellista tässä jää kertomatta, ni saa kysyä!

Jo lukiossa mietin, että haluaisin luovuttaa munasolujani, mutta silloin se ei vielä ollut mahdollista, koska olin alle 20-vuotias.
Muutettuani kesällä 2009 Turkuun, otin yhteyttä Ava-klinikkaan (nyk. Fertinova), jonka mainoksen näin ilmaisjakelulehdessä. Muistaakseni mainoksessa oli vauvan kuva ja teksti, joka meni jotenkin näin "Antaisitko sinä elämän?".
Otettuani yhteyttä klinikkaan, kutsuttiin minut terveydenhoitajan haastatteluun. Siinä juteltiin mukavia, kyseltiin ajatuksia munasolujen luovuttamisesta, terveystietoja käytiin läpi (onko periytyviä sairauksia, syöpää tms. suvussa) ja sen sellaista. Otettiin verinäytteitä, joista katsottiin onko sukupuolitauteja ja kromosomit ok.
Sitten lääkäri teki ultraäänitutkimuksen ja gynekologisen tarkastuksen. Ihan sellainen rento tapaaminen kaikkiaan, vaikka paljon asiaa tulikin.

Tämän jälkeen varattiinkin aika psykologin arviointiin/haastatteluun, jossa jutusteltiin myös kaikenlaista luovuttamiseen liittyvää. "Mitä ajattelet siitä, että syntyvä lapsi ottaisi sinuun yhteyttä täysi-ikäistyttyään?" yms. Tällähän viitattiin juuri voimaan tulleeseen tiedonsaantioikeuteen.

"Suomen nykyisen hedelmöityshoitolain mukaan jokainen sukusolujen luovuttaja rekisteröidään. Tämä tarkoittaa, että luovutetuista sukusoluista mahdollisesti syntynyt lapsi voi 18 vuotta täytettyään saada Suomen Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta tiedon luovuttajan henkilöllisyydestä. Mitään juridista oikeutta tai velvollisuutta ei luovutuksesta synny luovuttajalle eikä syntyneelle lapselle. Tiedonsaantioikeus on ainoastaan lapsella. Lapsen vanhemmilla ei tiedonsaantioikeutta ole."

Lähde: http://www.fertinova.fi/fi/Fertinova/Palvelut/Luovuttajille/Munasolun-luovutus/


Meniköhän tämän vaiheen jälkeen pari viikkoa kun jo soitettiinkin, että olisi löytynyt pariskunta, joka tarvitsisi solujani.
Kuukautiskierto saatiin samaksi kuin vastaanottajalla, käyttämällä e-pillereitä ja sitten alkoikin jo FSH-hormonihoito Puregonilla. Puregon pistetään päivittäin vatsaan insuliinikynää muistuttavalla ööö.. kynällä ja se olikin todella helppoa. Tuskin edes tuntee niin pientä pistosta. 1,5 viikon verran sillä kypsytellään mahdollisimman monta munarakkulaa noin 2cm mittaisiksi, jotta niistä saadaan punktioitua mahdollisimman monta munasolua. Normaalistihan munarakkuloista vain yksi kypsyy loppuun saakka ja muut surkastuvat.
14-22 munasolua on tainnut mulla keskimäärin olla per munasarja luovuttaessani, joten aika täyteläinen olo ollut alavatsalla tuossa loppuvaiheessa.

Tämän 1,5 viikon aikana käydään pari kertaa ulträaanessä ja katsotaan miten rakkulat (follikkelit) kasvavat ja suunnitellaan milloin punktiolle olisi oikea ajankohta.

Kuva: https://nicoleknebel.files.wordpress.com/2011/01/c2060dedbe.jpg

Tämän jälkeen otetaan käyttöön muutamaksi päiväksi myös "jarrupiikki"(estää ovulaation) eli Orgalutran, jotta munasolut eivät pääse irtoamaan ennen punktiota. Tässä piikki on hieman paksumpi, joten sen kyllä tunsi pistäessä, mutta eipä sekään nipistämistä enempää tuntunut.

Kuva:
http://www.mims.com/resources/drugs/Singapore/pic/Orgalutran%20inj%200.25%20mg_0.5%20mL314242d5-661d-4236-891e-9faa0140a3c7.GIF

Viimeiseksi, 1,5vrk ennen punktiota pistetään vielä Pregnyliä, joka saa aikaan sen, että munasolut kypsyvät loppuun ja ovat valmiita punktioitaviksi. Itse olen saanut kyllä valmiin injektion, mutten sellaisesta löytänyt kuvaa tähän. Saattaa myös olla, että liuos oli jokin toinen, mutta nimi samantapainen. Sama toimintaperiaate kuitenkin.

Punktioaamuna olen mennyt klinikalle vähän ennen ja saanut särkylääkkeen ennen toimenpidettä. Varsinaisessa punktiossa ultraäänilaitteella tutkitaan, missä munarakkulat ovat ja niiden sisältä imetään neulalla munasolut. Kanyylin kautta saa kipulääkettä ja rauhoittavaa (jolla myös muistia vievä vaikutus) suoraan suoneen, joten toimenpide on melko helppo, vaikka totta kai sen tuntee kun piikki menee kohdun seinämän läpi. Lääke vaikutti todella nopeasti ja tuntui, kuin olisi selvinpäin humalassa. Hankala selittää. :D
Punktioon menee kaikkiaan noin 20-30 min ja sitten pääseekin taas lepäilemään vuoteelle. Pari tuntia torkkumista ja hoitaja tuo aamupalan vierelle (perinteinen omalla kohdalla oli karjalanpiirakka, aamupalajuusto, pari Fazerin Sinistä konvehtia, pari suolakeksiä, tuoremehua ja kaakaota). Sitten saaki lähteä, kun alkaa olo tuntumaan normaalilta.

Olen kaikkiaan kuusi kertaa munasoluja luovuttanut ja 2012 mennessä oli luovutuksista syntynyt kaksi lasta. Sen jälkeen en ole tilannetta tarkistanut. Viimeisen kerran luovutin munasoluja 2013.

Munasoluistahan ei saa maksaa, se on laitonta, joten korvaus luovutuksesta tulee kulukorvauksen, käyntikorvausten yms. kautta. Hieman yli tai alle 500 euroa per kerta kulu- ja käyntikorvauksineen. Lisäksi saa tavaralahjan esim. leffalippuja, tyynyn, kosmetiikkaa tms. :)

Suosittelenkin kaikkia, jotka vain voivat, luovuttamaan sukusolujaan! Niin miehiä kuin naisia. Ihan huikean hyvä fiilis tulee siitä, että saa auttaa muita näin tärkeässä asiassa.
Varsinkin nyt myöhemmin sen tajuaa vielä paremmin, kun alkaa omassa ihan lähipiirissäkin olla paljon lapsettomuudesta kärsiviä.


P.s. Ava-klinikalla henkilökunta oli aivan huippua! Mukavia, hauskoja, ammattilaisia! Koska vain sai soittaa, jos tuli jotain asiaa. Upeita tyyppejä! Terveisiä siis sinne, jos joku sattuu tämän lukemaan. :3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti